Viispiikkinen, 17.11.2021
Pasi Antila

 

Karstulan Evankelisen Opiston rehtorina pitkään toiminut Pekka Knuutti on ehtinyt totutella eläkepäivien viettoon. Knuutti toteutti eläkkeelle siirtymisessään pehmeää laskeutumista, sillä kesäpäiviä hän vietti paljon Närpiössä sijaitsevalla mökillään. Varsinainen eläkeaika alkoi lokakuun alussa.

 

– Kesäkuussa hoidin vielä Teamsin kautta opetusta ja kävin asioita läpi opiston rehtorin Mervi Viirun kanssa. Heinäkuussa jäin sitten lomalle. Siinä vaiheessa oli hyvä tehdä irtiotto ja vaihtaa maisemaa, hän sanoo.

 

Knuutti myöntää, että työvuosinaan hän oli lomallaan usein töissä. Mökillä työajasta oli nyt hyvä irtautua ja valmistautua tuleviin eläkevuosiin. Niihin liittymässä vahvasti uusi harrastus. Entinen vilukissa on nyt vesipeto.

 

Kuva: Ilkka Saarelainen, Viispiikkinen. Kuvassa vilukissana tunnettu rehtori Pekka Knuutti saateltiin eläkepäivien viettoon 3.11.2021, entisten ja nykyisten opistolaisten talkootyönä virkatun peiton kera. Peiton luovutti opiston vararehtori Sirkka Hokkanen (oik.)

– Olen aina ollut vilukissa, eikä järveen ole innostanut mennä. Nyt menin järveen, jonka veden lämpötila oli 24 astetta. Nyt olen käynyt mökillä edelleen järvessä, vaikka lämpötila on enää viisi astetta, hän kertoo. Pekka Knuutti arvelee, että jatkossa aikaa jää enemmän myös lukemiseen ja sukututkimukseen. – Lintuja tarkkailen varmasti edelleen. Minulla on hyvä kaukoputki, jolla on hyvä tutkia myös tähtitaivasta, hän sanoo.

 

Knuutti kertoo kokeneensa ympäristöherätyksen kymmenen vuotta sitten. Henkilökohtaiset valinnat ovat vaikuttaneet elämään ja kuluttamiseen. – Yritän olla mahdollisimman eko ja fossiilivapaa. Omalla kohdallani kyse on yksittäisestä kuluttajasta ja henkilökohtaisista valinnoista. Yritän kuitenkin vaikuttaa laajemminkin, Knuutti kuvailee. Hän on lupautunut opettamaan ympäristötietoutta verkon välityksellä.

 

Pekka Knuutti, 64, aloitti opiston rehtorina vuonna 1983. Silloin elettiin opiston toiminnan kannalta vakaata aikaa. Kun hän sai vuonna 2014 kansanopistoyhdistyksen kultaisen ansiomerkin 30 vuoden työurastaan, nimesi Knuutti opiston parhaaksi ajanjaksoksi vuodet 1995-2010, jolloin valtion tuki muuttui suoriteperusteiseksi. Knuutti kertoi, että sinä aikana kansanopisto oli monialaoppilaitos. – Se oli samaan aikaan kansanopisto, ammatillinen oppilaitos, työvoimakouluttaja ja maksupalvelukouluttaja.

 

Opisto on Knuutin mukaan opinahjo, joka on pystynyt reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja kehittänyt sen mukaan toimintaansa. Sosiaalialan opiskelumahdollisuuksia on laajennettu ja opistossa on ryhdytty tarjoamaan maahanmuuttajille suomen kielen opiskelua. – Kun korona-aika alkoi, pystyi opisto siirtymään nopeasti verkko-opiskeluun. Käytännössä etäopetukseen siirryttiin kolmessa päivässä, kertoo Knuutti.

 

Pitkässä juoksussa, opiston toiminnan kehittämisessä ja opiston säilymisessä on Pekka Knuutin mukaan ollut yksi ratkaiseva asia. – Opiston johtokunta teki aikoinaan viisaan päätöksen siitä, että opisto säilyy itsenäisenä, kristillisellä pohjalla toimivana opistona. Sillä on ollut iso merkitys, hän sanoo.

 

Knuutin mielestä päätös takasi sen, että päästövalta säilyi opiston omissa käsissä. Sen ansiosta opiston on pystynyt reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja vastaamaan haasteisiin. – Koulutuksen kehittämisessä ei opistossa ole jääty lepäämään laakereille, toteaa Knuutti.

 

Pekka Knuutti nostaa kolme asiaa, jotka ovat auttaneet opiston toiminnassa. – Opistolla on ollut erinomainen johtokunta, joka on kollektiivisesti tukenut rehtorin ja henkilökunnan työtä. Se on luonut toiminnan linjan, mutta ei ole puuttunut käytännön työhön. Toinen asia on hieno opiston työyhteisö, joka on aina ollut tärkeää tuki toiminnan kehittämisessä. Kolmantena on se, että opistossa on ollut riittävästi opiskelijoita, joiden ansiosta koulutusta on pystytty järjestämään, sanoo Knuutti.

 

Opisto-henki syntyy ja säilyy Pekka Knuutin mielestä, kun opistoa kehitetään yhdessä. Työtä on tekemässä sellaiset henkilöt, joilla on samansuuntaiset ajatukset kehittämisestä. – Se on yhdessä tekemistä, johon jokainen tuo oman panoksensa, hän kiteyttää.

 

Knuutti sanoo olevansa tyytyväinen, että hänellä oli mahdollisuus olla kolme kautta valtakunnallisessa kansanopistoyhdistyksen hallituksessa. – Se oli näköalapaikka, jonka kautta sai tärkeää tietoa kehitystyöhön, hän sanoo.

 

Työuransa aikana Pekka Knuutti työskenteli välillä muuallakin, Pihtiputaalla kansalaisopiston rehtorina ja Kälviällä Keski-Pohjanmaan Opiston rehtorina.

Etsi verkkosivustolta

Skip to content